sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Itsensä testausta

Itsensä tunteminen on hyvin tarpeellista. Jos minä on hukassa, ei voi tietää mitä sitä oikeasti tarvitsee, joten itseensä tutustuminen kannattaa. Meditointi ja omien tavoitteiden, arvojen tai toiveiden tutksiskelu monesti auttaa henkisellä tasolla, mutta välillä on hyviä tutustua myös fyysisen puolen rajoihin.


Kun täytin neljäkymmentä, tuli työpaikalla kutsu lihaskuntotestiin ja terveystarkastukseen. Jännitin testejä aika tavalla, mutta ne hieman yllättivät minut tietyiltä osin ja osan tuloksista olisin voinut kertoa jo ennalta. Testeihin kuului lihaskuntotestit ja polkupyöräergometritesti. Lihaskuntotestistä sain loistavat tulokset. Kaikista osioista sain täydet pisteet ja useampaakin osaa olisin jaksanut tehdä enemmänkin kuin vaadittu raja oli. Puristusvoima käsissä oli aivan huippuliokkaa, kun omat tulokset olivat tuplaten keskiarvosta. Erityisen tyytyväinen olen tuloksiini siksi, että kesällä en olisi vielä edes pystynyt tekemään näitä testäjä selkäni kunnon takia. Pyörätestin tulokset sen sijaan eivät olleet ihan niin hyvät. Jos olisin normaalipainoinen ja olisin saanut samat tulokset kuin nyt olisi kaikki tulokset olleet hyviä. Nyt kun tulokset kerrottiin painokiloa kohden ja kun ylipainoa löytyy, niin ne olivat tietysti heikommat.  Yllätyin kuitenkin hapenottokyvystä  l/min, kun sen tulos oli hyvä.


Olen aiemminkin maininnut olevani mukana Keplin (Keski-Pohjanmaan liikunta ry) toiminnassa vapaaehtoispohjalta mukana, se on ollut harrastus muiden joukossa. Näin keväisin siellä alkaa juoksukoulu jossa olen ollut mukana veraisohjaajana. Hassua sinäänsä, sillä minähän en ole juossut 4,5 vuoteen ollenkaan. No koulun alkuun järjestetään aina inbodytesti, kävelytesti ja lihaskuntotesti, jotta tiedetään miten oppilaat sijoitetaan tasoryhmiin ja voidaan seurata kehittymistä. Koska testit olivat hieman erilaiset, kuin työpaikan testit, päätin osallistua niihinkin. Saapahan monipuolisemman kuvan omasta kunnosta. Lihaskuntotestin tulos oli jälleen hyvä, kaikista muista sain täydet, paitsi vatsalihaksista. Huonompi tulos (kuin työpaikan testissä) tosin johtui siitä, että nyt piti nousta ylemmäs lattialta ja juuri se ylösnuosun viimeinen neljännes satuu edelleen selkään. Liikkuvuustestissä sivutaivutus oli toinen heikompi kohta, vaikka muuten olenkin jopa yliliikkuva. Kävelytestin tulos oli taas hyvin samantasoinen, kuin polkupyörätestinkin, keskitasoa hieman matalampi.


Terveystarkastus taas meni melkolailla oletetulla tavalla. Veriarvot olivat hyvät. Osan testien viitearvoista oli vasta muuttuneet Mehiläisellä tiukemmiksi kuin ennen ja parin kokeen tulokset olivat nyt aivan rajoilla, vaikka vanhoilla arvoilla olisivat olleet ihan hyvät. Hyvä kolesteroli oli hieman matala, paastosokeri ja yksi maksa-arvoista olivat taas ylärarajalla, mutta kun niihin liittyvät muut tulokset olivat hyviä, niin näiden kanssa ei ole mitään huolta. Vielä kun saa painoa laskemaan, niin voisi sanoa, että arvot ovat loistavat. Sen sijaan puhalluskokeen tulos oli hieman huolestuttava ja keuhkojen tilavuus oli laskenut jonkin verran. Sainkin sitten PEF puhalluskokeet kahdeksi viikoksi ja avaavan lääkkeen kokeiluun. Kun miettii noita kävely- ja polkupyörätestien tuloksia, niin hieman yllättää kuinka hyvin ne ovat menneet, näihin puhalluskokeen tuloksiin varrattaessa.

Inbodyestin tulos oli odotetun lainen. Painoa on reilu 10kg liikaa ja sen myötä myös rasvaa. Se mikä on ilahduttavaa on, että lihaksia on reilusti keskiarvoa enemmän ja paino on tippunut rasvamassasta, eikä lihaksista. Viskeraalirasvan arvo oli myös edellisestä mittauksesta laskenut reilusti ja oltiin jo normaalien arvojen rajamailla ja nestetasapaino on normaali. Tuntuu siis varsin hyvälle.


Vaikka lihaskunto ja veriarvot näyttäisikin olevan kunnossa tämän ikäiseksi naiseksi, niin tuossa kestävyyskunnossa on tosiaan parantamisen varaa. Asiaa vasrmasti auttanee, jos nyt saan jatkossakin käyttöön tuon avaavaan lääkkeen. On huomattavasti helpompaa, kun henkikulkee kunnolla. Miten sitä ei ole tajunnutkaan aikaisemmin. Kai kun on vaivoja muuten ihan tarpeeksi, niin ei siinä huomaa jotain "pikkujuttua" joka ei varsinaisesti vaivaa ja on kehittynyt pikku hiljaa. Lääkärillekkin sanoin, että olen vain ajatellut, että on niin huono kunto. Mutta olisihan se mahtavaa jos yksi vaivoista jäisi pienemmälle osalle tämän myötä ja pääsisi se kestävyyskuntokin kasvamaan hieman helpommin.

Tänään kävin myös hammaslääkärissä. Aiemmin jo tehtiin tarkastus ja nyt korjattiin yksi vanha paikka ja paikattiin yksi alkava reikä, sekä poistettiin hammaskiveä. Suun terveyden tila on kuitenkin varsin tärkeä osa ihmisen okonais terveydentilaa. Nyt tuntuukin olo varsin loistavalle terveyden kannalta nja voi hyvillä mielin jatkaa tältä osin eteenpäin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti