Neljä viikkoa herkuttomuutta

Torstaina 29 joulukuuta aloitin herkuttomuushaasteen, siitä on nyt neljä viikkoa. Ensimmäisen viikon menin Cambridge dieetin avulla ja sitten voitin sopivasti sen Alku- valmennuksen, jonka ohjeilla jatkoin siitä eteenpäin. Täytyy sanoa, että hienosti on alkanut. Shokkialku ja totaalinen repäisy äärilaidasta toiseen toimi kyllä minulle aloituksessa ja siitä kun jatkoi sitten terveellisiin syömisiin, niin tulosta on kyllä tullut ja herkkuja ei ole oikeastaan tehnyt mieli. Takana on nyt 4 viikkoa herkuttomia päiviä ja kertaakaan en ole sortunut. Hyvä minä! Edessäpäin on omat synttärit ja yksi juhlaillallinen, niiden aikana on tarkoitus tehdä suunniteltu poikkeama ruokavalioon ja syödä jotain hyvää... synttäreillä kakkua ja illallisella jälkiruoka. Saas nähdä kuinka käy.

Erään päivän lounas työpaikkaruokalassa. Kalamurekepihvejä, hieman kastiketta, lämpimiä kasviksia ja paljon salaattia ja päälle siemeniä, juomaksi on vettä.

Viime viikolla alkoi taas yksi harrastukseni. Olen ollut monta vuotta mukana Keplin (Keskipohjanmaanliikunta ry) toiminnassa vapaaehtoisena vertaisohjaajana Hyvänolon juoksukoulussa ja Hyvänolon painonhallintaryhmässä. Se, että on vertaisohjaajana, on sinänsä hienoa, kun voi itsekin oppia matkalla uutta, kun vetäjänä on kuitenkin ammattilainen ja samalla saa tukea ryhmäläisiä omakohtaisen kokemuksen kautta. Nyt alkoi painonhallintaryhmä ja se on hyvä tuki itsellekin omassa projektissa.

Lounas työpäivänä itse tehtynä meidän kahvihuoneessa. Kukkakaalta, porkkanoita ja maissia, keitettynä sekä paistettuja breilerisuikaleita. Mausteeksi yrttisuolaa ja pippuria.

Suurin ero tämän ryhmän ja Alku- valmennuksen ohjeissa on, että Alku on gluteiiniton ja maidoton ruokavalio valmennuksen ajan. Näiden kokeilemista olen miettinyt jo kauan, mutten ole saanut kokeiltua. Onneksi nyt voitin tuon valmennuksen ja sain viimein aikaiseksi kokeiltua olla ilman gluteiinia. Mahani voi paljon paremmin tällä hetkellä, ihanaa! Veikkaan, että se gluteiinittomuus on nyt sitten se minun juttu. Vaikka vatsani on tähystetty kahdesti ja koepaloista ei keliakiaa ole todettu, niin vähägluteiininen ruokavalio voi silti olla tie parempaan vatsaan. Ainakaan vatsa ei ole kahteen viikkoon ollut turvoksissa eikä vatsalääkkeitä ole tarvinnut ottaa laisinkaan. No aika näyttää ja asia täytyy vielä jossain vaiheessa testata syömällä vaikka ruisleipää.

Päivällinen miehen valmistamana, kun minä retkotin puolikuolleena väsymyksestä sohvalla. Paistettua breilerin filettä ja lisukkeeksi kurkkua, porkkanaa, valkokaalta, jääsalaattia ja ananasta.

Nyt neljän viikon aikana painoa on tippunut yhteensä 7,2 kg ja senttejä lähtenyt vyötäröltä 7cm ja rinnanympäryksestä 6cm ja lantiolta 2cm. Matkaa tavoitteisiin on pitkästi, mutta pikkuhiljaa niitä kohti kuljetaan. Tavoitteet olen jakanut pienempiin osiin ja niistä ensimmäinen -5% painonlasku ja BMI alle 30 on nyt saavutettu. Seuraava tavoite on  -10% lähtöpainosta ja siihen on matkaa vielä n.2,5kg.

Iltapalaksi vokattuja kasviksia (paprika, kaali ja sipuli) munakkaan kera. Poika 12v hinkui apajille ja annokseen piti lisätä pari munaa lisää, niin riitti molemmille. Kuulemma oli hyvää. 

Ensimmäinen viikko takana

Viikko olis takana tätä uutta elämää, kohti parempaa oloa... taas kerran... nyt tosin viimeisen sellaisen :) Tosiaan viikon ajan olen ollut sillä Cambridge dietillä. Kovat keinot oli otettava käyttöön tätä pahaa sokeririippuvuutta vastaan. Ajattelin, että se on kerta rykäyksellä otettava luulot tästä naisesta ja taltutettava sokerinhimo kerrasta. Hyvin olen tässä onnistunutkin, vaikka houkutuksia on ollut koko viikko täynnä! Vastapaistettu pulla vierailulla käydessä ja pöytä täynnä herkkuja toisessa paikassa, lapset on syöneet karkkia ja sipsiä, olen paistanut heille vohveleista ja tyttö leipoi suklaakeksejä. Hyvin on mennyt, eikä ole tehnyt edes heikkoa kieltäytyä (se pulla tänään oli kyllä aika paha).

Viikon ajan olen ollut tosiaan pelkillä ateriankorvikkeilla, keho on mennyt ketoosiin ja nälkä ei ole ollut juuri ollenkaan. En ole aiemmin ketoosissa ollut ja tunne on kyllä aika jännä. Nyt jatkossa aion kuitenkin syödä pääasiassa muuta ruokaa, kuin ateriankorvikkeita, mutta niitäkin minulla vielä on. Ajattelin että sen tiukan paikan, kun en ennätä syömään kunnolla korvaan sitten ateriankorvikkeella. Kannatan kuitenkin sitä säännöllistä ateriarytmiä, ruokaa 4-5 kertaa päivässä ja paljon kasviksia systeemiä.

Cambridgestä kuitenkin vielä sen verran, että kyllähän se hyvin toimii painon pudotuksessa. Nyt viikon aikana paino tippui 4,6kg vanhan vaakan mukaan ja uuden 4,4kg ja jos tällä pelkällä korvikelinjalla jatkaisi, niin aika nopeaahan sitä saisi painoa pudotettua. Osa asteriankorvikkeista on suht hyvän makuisiakin, mutta osa ei niinkän. Olen aina tykännyt hyvästä ruuasta ja täytyy sanoa, että pahan makuisen pussikeiton syöminen on minulle kyllä kidutusta. Onneksi ruuista tosiaan löytyi muutama ihan ok vaihtoehtokin.

Kuvissa ylempänä uusin tulos ja alempana edellinen tulos. Tämän viikon rasva ja lihas %- tulokset eivät välttämättä ole kovin luotettavat, koska alussa nestettä on poistunut kehosta tavallista enemmän ja se saattaa vääristää tuloksia.
Kuva 1: Paino, 2: BMI, 3: rasva%, Luusto-lihas %, Sisäelinrasva. Ilahduttavaa näissä muuten melko kaameissa lukemissa on se, että sisäelinrasvan lukemat ovat normaalin alueella (vaikkakin ylärajoilla).

Samuli tosiaan osti minulle uuden vaa'an motivaatioksi ja kannustukseksi. Se on tuollainen hieno, jolla saa mitattua vaikka mitä. Kuvissa on viikkositten perjantai aamuna ja tänään aamulla mitatut tulokset. Myös vanhan vaa'an kuvissa on samaan aikaan mitatut tiedot. Siitä miksi vaa'at näyttivät erilaista laihtumistulosta tänään , niin ei ole aavistustakaan. Vanhaa vaakaa olen kyllä pitänyt kylppärin lattialla aina samojen laattojen päällä ja tämä uusi ole eri kohdassa, kuin viimeviikolla. Pitänee laittaa jatkossa aina samaan kohtaan sekin.

Ajatuksena oli jatkaa tästä lähinnä omin neuvoin ja olla taas mukana Keplin Hyvänolon painonhallintaa ryhmässä. Vaikka ryhmäläiset siitä enemmän tsemppiä saakin, kuin vertaisohjaajat jotka ovat lähinnä lenkkiseurana, niin kyllä siitä itsekkin motivaatiota saa. Mutta kun ei ole valmennettavana, niin se jokin uupuu. Tänä aamuna kun avasin Facebookin, niin silmiini osui Alku.fi sivuston arvonta, jossa palkintona oli verkkokurssi painonpudotukseen ja -hallintaan ja osallistuin siihen tietenkin. Osallistumisaikaa oli tähän päivään saakka ja ihan viime hetkillä menin mukaan, kun jo parin tunnin päästä tuli viesti, että olen voittanut valmennuksen! Aivan huikeaa! Kuinka voikaan osua näin täydellinen ajoitus? Se oli kyllä tosiaankin minua varten siinä, se kilpailu.

Verkkokurssi alkaa virallisesti 9.1, mutta aloitusmateriaalit sai heti, kun kävi kurssin ostamassa. Omani ostin alennuskoodilla, jonka voitoksi sain. Tänään olen sitten tutustunut aineistoon. Ei siinä mitään maailmaamullistavaa ole, mutta suurin juttu on kuitenkin se yhteisö. Kurssin hinta on 69€ ja motivaatiotehtävien kanssa 89€ Otin sen motivaatiokurssin, kun sai valita kumman haluaa. Motivaatiota ja tsemppausta, kun tulen kyllä tarvitsemaan ja hyvä on myöskin miettiä matkan varrella miksi tässä ollaan.

Viikonlopun tavoitteenani onkin nyt sisäistää tulevan viikon ruokailut ja vastailla ensimmäisen tehtävän kysymyksiin. Kyllä tämä tästä alkaa sujumaan!

Rakkaudella Mari

Tavoitteena 24.3.2017

Tuo 24.3.2017 on päivä jolloin minun herkkulakkoni loppuu. Sain facebookissa herkkulakkolupaukselleni 80 tykkäystä ja kun aloitin jo 29.12 ja ilmoitin pitäväni ennalta 4 tiettyä päivää, jolloin lakko ei ole voimassa, niin tuonne saakka päästiin. Määräajan (vuoden vaihteen) jälkeen tuli vielä muutama tykkäys, mutta niitä en aio enää laskea mukaan.

Minun ylipaino on hankittu ihan puhtaasti herkkuja syömällä. Osaan syödä oikein, vaikka arjen kiireessä se onkin välillä vaikeaa. Herkkuja en syö yleensä siksi, että olisin syönyt muuten huonosti, vaan olen puhtaasti tunnesyöjä. Kun ahdistaa, stressaa, matkustaa tai vaikka keskittyy on vain niin kiva syödä karkkia ja se mukamas helpottaa oloa. Ja jos oikein ottaa päästä ei riitä se yksi pätkis, vaan niitä on saatava vaikka viisi.

Herkuttomuus tulee olemaan vaikeaa aluksi, mutta tiedän, että kun olen selvinnyt 2 viikkoa, niin sitten jo helpottaa hieman. Koska tiedän kokemuksesta, kuinka vaikeaa alku on, eteenkin jos kotona tai ylipäätään missään on tarjolla jotain hyvää. Päätin siis tehdä radikaalin ratkaisun heti alkuunsa ja aloitin Cambridge dietin. Nyt täytyy kyllä todeta, että olen aina vastustanut "pussikeittodiettejä". Pussiruat ovat pahoja, ihan tavallinen Italianpatakin pussista tehtynä kammottaa minua ja nopea laihdutus tulosten haku pussien kautta väärä tapa lähestyä laihtumista ja painonhallintaa. Päädyin tähän vaihtoehtoon kuitenkin siksi, että hankalat tilanteet vaativat joskus radikaaleja toimenpiteitä. En aio käydä dieettiä "läpi asti" vaan olla sillä sen aikaa, että pääsen pahimmasta makeanhimosta eroon. Tokihan voisin olla normaalilla ruualla ja vain kieltäytyä herkuista, mutta sitä on jo kokeiltu aika monta kertaa. Minä vain välillä unohdan ja syön jotain ja sitten otan lisää ja huomaan etten olisi saanut ja pikkuhiljaa koko asia taas unohtuu... Nyt kun minulla on aivan eri ruuat kuin muilla, en pääse unohtamaan ja kun pahimman yli on päästy on helppo jatkaa taas normaalia terveellistä ateriointia.

Aloitusajankohta tuli aika yllättäin eteen, kun saman aikaisesti sattui monta juttua... Olen ollut syksyn työkokeilussa toisessa työtehtävässä työpaikallani ja sen ajan työnantaja on tarjonnut päivittäin lounaan. Meillä vaihtui ravintoloitsija vuodenvaihteessa ja ruokala oli kiinni perjantaina muutostöiden vuoksi, enkä voinut mennä syömään enää. Nyt kun myös työkokeilu päättyi ja pitää alkaa ottaan omat eväät mukaan, oli hyvä sauma aloittaa uudet jutut muutenkin. Osallistuin myös facessa kilpailuun josta voi voittaa 10 viikon Cambridge valmennuksen. No sain soiton valmentajalta, toki arvontaa ei vielä oltu suoritettu, mutta tietoja käytettiin tietenkin myös suoramarkkinointiin ja paikallinen valmentaja tarjosi palveluitaan, lupasin laittaa asian korvan taakse. Kun sitten joulun jälkeen puntari myös näytti kaikkien aikojen huippulukua ja kun facessa tuli tuo haaste olla ilman herkkuja niin monta päivää tykkäykiä tulee, päätin osallistua siihen ja varasin myös esittelyajan Cambridge valmentajelle.

Niin minä sitten kaikista periaatteistani huolimatta päädyin pussikeittodietille, mutta vain aluksi, että saan sen makeanhimon selätettyä. Olkoon tämä alkusysäys kohti kevyempää oloa. Tänään on menossa jo kolmas päivä. Helppo alku ei ole ollut, kun meillä on koko perhe koossa ja lapset lomailevat, jouluherkkuja on vielä syömättä ja perheelle pitää tehdä ruokaa jota itse ei saa syödä tai kun tänään paistoin porukalle vohveleita, joita olin luvannut tehdä loman aikana tai kun Mariija teki eilen suklaakeksejä oli kyllä todella vaikeaa olla syömättä niitä, mutta selvisin.

Eiköhän tämä tästä pikkuhiljaa lähde sujumaan. Sain myös muutaman tsemppaajan mukaan herkkulakkoon, lupasivat olla saman ajan kuin minäkin.  Kiitos heille <3

p.s. Kävin tänään kävelyllä pitkästä aikaa. Keli oli todella liukas, joka paikassa vain jäätä. Lenkin pelasti kyllä puhtaasti työpaikalta joululahjaksi saadut nastakengät. Ei lipsunut yhtään edes metsäautotiellä ylämäessä, joka oli ihan peilijäällä. Hyvälle tuntui myös uusi ulkoilupuku. Vanha oli pieni ja kun lähdettiin lomalle Vuokattiin joulukuun alussa, ostin itselleni uuden puvun. Olen ollut nihkeä ostamaan uusia vaatteita jo kauan, kun olen odottanut että ne jäävät kuitenkin isoiksi pian. No näin ei ole käynyt... Vaikka puku olikin kallis, niin nyt vain odotan aikaa, että se jäisi isoksi, onhan minulla pienempikin vielä odottamassa.

Rakkaudella Mari